Appelsiini.org

Jälleen yksi etappi syksyn tapahtumissa on takana saatuamme juhlittua Villa Pukkilan ohi. Viikonloppu meni siis perinteiseen tapaan juoden ja lähestulkoon unohtaen kaiken, mutta pääasia oli se, että kaikilla oli hauskaa.

Sen sijaan ei yhtä hauskaa ole ollut se, että onnistuin viime sunnuntaina hajottamaan silmälasini ja nyt ovat nämä lasit olleet päässä teippivirityksen muodossa. Torstaina kävinkin tilaamaassa uudet näköelimet, mutta aika tuntuu kuluvan liiankin hitaasti niitä odotellessa.

Myönnettävä se on, että kesä alkaa olla ohi ja syksy on todenteolla käsillä ja sen huomaa myös siitä, että perinteinen syyslaiskuus on iskemässä ja kalenteri on huomattavasti tyhjempi kaikesta hauskasta kesäisestä kuin viimeisinä parina kuukautena. Koulut ovat jo monilla tutuillani alkaneet ja osa onkin muuttanut koulujen perässä pois Oulusta, mutta itse jatkan työttömän eloa täällä vain, vaikka hinku töihin tai kouluun olisi kova.

Aiemmin mainitsemani Agentsien roudaus meni varsin mallikkaasti ja vaikka töitä oli aina aamuvarhaisesta yömyöhään, niin tunteja ei silti tullut kovinkaan mainittavasti, sillä nopeasti saimme paikat kuntoon aamulla iltapäivän ollessa odottelua keikan jälkeiseen purkuun. Mutta muutoin elämä onkin kulkenut varsin normia rataa niin pippaloiden kuin välillä aina keikoilla käyden. Eli kaikinpuolin välikuukausi, josta ei riitä pahemmin kerrottavaa jälkipolville, ellei ota huomioon kuukauden lopussa olevaa perinteistä kesänlopetusta Villa Pukkilassa.

Tämän kuun toisena viikonloppuna oli jälleen perinteisen ja vuotuisen (lue: kolmannen) Villa Pukkila viikonloppumme aika ja väkeä kokoontuikin jälleen kiitettävästi ympäri Suomen.

Viini virtasi ja laulu soi, tosin tällä kertaa pippaloiden erikoisuutena oli mukana ollut hiustenleikkuri, jolloin minulta ja eräältä tutultani tippuivat vuosia kasvaneet kutrit olkapäiltämme, kuten kuvakin sen kertoo.

Kuten odottaa saattaa, niin viikonloppu kului liian nopeasti ja sunnuntaina olikin aika kokoontua After Ski:in Snuukkeriin. Hauskaa oli, kiitos kaikille mukana olleille.

Seuraavana viikonloppuna olikin jälleen tekosyy juhlia, kun Paavo oli saanut muuttonsa päätökseen ja oli aika astua tupa tutuksi, eli perinteisimmin sanoen viettää tuparit.

Jälleen erittäin viikonloppu, vaikka lähes ikkunan alla sattui ja tapahtui.

Huomenna onkin aika suunnata kohti optikkoa hankkimaan uudet silmälasit.

Oli jälleen vuotoisen numeromiitin aika, jälleen Villa Pukkilassa.

Viikonloppu vierähti liiankin nopiasti Könnisen perheen seurassa päättyen sunnuntain housuttomuusjatkoihin. Nyt heikottaa..