Feb 7 2006

Sattuu ja tapahtuu

Ja taas tuttavapiirissäni sattuu ja tapahtuu.


Dec 31 2004

Aasian suuronnettomuus

Jo aiemmin osallistuin Verkkokaupat.org-sivustollani tähän, mutta pyydän, että te mahdolliset vierailijat annatte edes muutaman pennosen Aasian suurkatastrofin uhrien auttamiseksi. Jo yli 125000 kuollutta ja kadonneiden suomalaisten nimilistalla vanhan luokkakaverin perheen nimet, niin… turha jatkaa.

Osallistu SPR:n keräykseen.


Dec 17 2004

Joulupukki matkaan jo käy

Tämä päivä alkoi varsin mukavalla tavalla, kun posti toi viimein uudistetun vakuutuspäätöksen koskien Maantiekiitäjän ulosajoa viime lokakuussa. Ja varsin mukavan joululahjan sainkin, kun uusi päätös on arvoltaan 550 euroa (varsin mukavasti, kun kyseessä on lähes 15 vuotta vanha auto, eikä muutenkaan enään ole missään mainittavan hyvässä kunnossa)


Dec 11 2004

Olen niin POP

Kuten edellisessä merkinnässä mainitsinkin, niin joskus sitä todellakin päästään vaikeuksien kautta voittoon. Hienoisen säätämisen jälkeen pääsimme Miikan ja Annen kanssa matkalle kohti Oulua, emmekä möyhästyneet alkuperäisestä lähtöajasta kuin viitisen minuuttia.

Koska mukana oli myös kauniimman sukupuolen edustaja, niin voinette arvata, että ensimmäiseksi suunnistimme kohti Oulun kauppatarjontaa. Miikan kanssa jaksoimme tätä shoppailu noin puolen tunnin ajan, kunnes päätimme ottaa suunnan kohti lähintä baaria.

Päivä sujuikin rauhallisesti ja myöhemmin suunnistimme Miikan veljen ja hänen tyttöystävänsä asunnolle Toppilaan, jossa alkoikin juhlinta, joka jatkui myöhemmin Club 45:ssä The 69 eyesin keikan merkeissä. Anne kanssa onnistuimme saamaan eturivin paikat ja tunnelma oli mahtava. Tässä vaiheessa hieman vinkkiä siihen, kuinka voit tutustua helposti uusiin ihmisiin: sohaise heitä tupakalla käteen (Toim. Huom. vahingossa) ja pyydä anteeksi, näin on ainakin keskusteluyhteys avattu. Siispä terveisiä Piialle, olit kiva.

Alunperin tarkoituksena oli olla Oulussa kaksi yötä, mutta koska Miikan bänditreenit peruuntuivat, niin päätimmekin suunnata jo perjantaina takaisin Nivalaan. Väsymys vaivasi, mutta jostain ihmeestä sain voimaa pyöriä aina kello kolmeen asti Mirvan ja Saran kylillä.

Tämä päivä on sen sijaan sujunut periaatteessa nukkuessa univelkaa pois. Saran kanssa ollessamme kylällä liudallinen vilkkuautoja lähti matkaan ja voinette arvata, että mitä tylsyys tuottaa: pitihän meidän lähteä katsomaan, että jospa siellä näkyisi jotain. Ja näkyihän siellä – auto hevosvaunuineen ojassa tukkien ja lähes kaikki Nivalan hälytysajoneuvot tukkien Ylivieska – Iisalmi -tien. No, ainakin äksöni.

Mutta mistäs minä nyt hommaisin ystävöisen, joka lähtisi kanssani muutamalle huurteiselle paikalliseen?