Appelsiini.org

No mutta, minähän olen aivan unohtanut esitällä tämän ensiasuntoni, eli 33m2 kokoisen yksiöni Oulussa. Ja lisää kuvia löytyy täältä

Huomenia, olen jälleen kehissä. Nyt alla on Saunalahden 8/1Mbit ADSL ja kämppäkin on alkanut muovautua omaan muotoonsa, tosin akuutti huonekalupula vaivaa vieläkin.

Ja lyhyesti kuulumisia. Olen ollut 30.3 lähtien töissä taide-ja mediapaja Wankkurissa ja erittäin rattoisaa on ollut ja mikä parasta, siitä hommastahan saa vielä rahaakin.

Kirjoittelen lähipäivinä lisää, sillä tänään on aika suunnistaa keskustaan juhlimaan Kärppien mestaruutta.

Sunnuntai 20.3.2005

Huh, jo olen jo lähes kuukauden asunut yksinään täällä Oulussa ja edellisestä merkinnästäkin on vierähtänyt jo tovi, joten lieneekin aika jälleen kirjoitella tähän rakkaaseen päiväkirjaani.

Nivalassa piipahdin 8.3 kummityttöni Janeten ensimmäisillä syntymäpäivillä ja samalla reissulla hukkasin myös kummatkin avaimet varastoon, mutta onneksi tallella oli yksi irtonainen avain, joten hätä ei ole sen kummempi. En kuitenkaan viihtynyt sen kummempaa kotikulmillani, joten jo seuraavana päivänä palailin takaisin Ouluun ja olikin jälleen aika pitää pippalot, oikeastaan Anskun käskystä. Pippaloimassa olivat siskoni ja Anskun lisäksi uudet tuttavuudet Oulusta, Meiju ja Viki.

Ja kuten arvata saattaa, elämäni on tylsää ja mainitsemisen arvoiset asiat liittyvät pippaloihin, joten kun Miika tuli käymään Nivalasta täällä, niin oli jälleen aika pitää pippalot, tällä kertaa seuraavana lauantaina. Paikalle ilmestyivät myös Miikan veli Jukka ja hänen tyttöystävänsä Ritu, sekä molder, eli Timo ja hänen tyttöystävänsä Anu, eli amalia. Piipahdimme myös lähikuppilassa ja yllättävä kyllä, meitä kaikki yritettiin iskeä siellä. Tosin tämä iskuyritysten laatija oli mies, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Mutta ennen pippaloita paikalla pyörähti myös Maria ja hänen vauvansa Julia. Ihana vauva, joka tykkäsi istutella kaljakorissa ja ryhtyi itkemään, kun hänen käsistään otettiin pois kaljapullot. Lapsessa on ainesta.

Seuraavalla viikolla olikin aika hoitaa jälleen asioita. 1,5 tunnin jonottamisen jälkeen sain vietyä asumistukihakemukseni Kelaan ja perjantaina sain viimein vietyä toimeentulohakemuksen sossuun.

Perjantaina Ansku tuli käymään ja juomaahan siinä sitten ryhdyttiin. Myös ihanainen Salla tuli paikalle, kuin myös Meiju ja jälleen uusi tuttavuus, Nina. Muiden lähdettyä pois, suuntasimme Ninan ja Meijun kanssa Helin kämpille jatkamaan, jossa olivatkin jo valmiina Janne ja Maria.

Lauantaina porukat piipahtivat ja toivat tänne myös kaipaamani nojatuolit, toisen sisälle ja toisen ulos. Ja tänään onkin äitini 52. syntymäpäivät, joten onnittelut hänelle.

Tiistai 29.3.2005

Vuhuu, vihdoinkin on netti tilattuna. Uudeksi yhteydeksi muodostui Saunalahden 1/768-yhteys, joka on tosin 3 seuraavaa kuukautta full-rate, eli 8/1. Jos olisin päivää myöhemmin tilannut, niin yhteys olisi ollut 8/1 koko loppuvuoden, mutta asiakaspalvelun täti ei suostunut leppymään. No, samapa tuo.

Päivät ovat kuluneet tasaiseen tahtiin eteenpäin ja kuten tavallista, kohokohtia ovat olleet möykkäämisreissut. Tiistaina aloittelimme Marin ja Helin kanssa Helin kämpillä, kunnes parin tunnin päästä vaihdoimme osoitteeksi Linnanmaan, eli suunnistimme Timon ja Anun kämpille, josta eksyimmekin vielä pelaamaan biljardia paikalliseen.

Sopivasti krapulan laskettua Niilo saapui perjantaina tänne viettämään pääsiäislomaansa. Ihmisille ei tuntunut olevan oikein intoa möykkäämiseen, joten otimmekin sitten vain neljästään, eli minä, Niilo, Mari ja Heli. Illanpäälle suunnistimme Niilon kanssa Hevimestaan ja tyttöset jäivät värjöttelemään kylmään.

Niilo lähti jo seuraavana päivänä ja sunnuntaina omakin oloni tuntui suhkot kehnolta ja flunssahan sitä taas puhkesi. Sunnuntain ja maanantain välinen yö meni kieriskellessä sängyssä ilman unta ja maanantaina heikko olo vielä jatkui. Ei minulla vieläkään mikään mahtavin olo ole, mutta paranemaan päin jo. Tosin kurkku on uskomattoman kipeä.

Huomenna alkaakin työharjoitteluni Taide- ja mediapaja Wankkurissa ja kieltämättä hieman jännittää, ja toisaalta vituttaa nyt saapuvat aamuherätykset ja kiireiset aamut. Minähän olen sekä aamu- että iltauninen.

Torstai 31.3.2005

Eipä tästä uudesta työurani aloituksesta tullut oikein mitään. Jo muutaman olen tainnut kärsiä ja lopulta tiistain ja keskiviikon välisenä yönä heräsin pistävänään kipuun korvassani ja siellähän se taas oli – jokavuotinen vieraani korvatulehdus.

Koska keskiviikko oli kuitenkin ensimmäinen työpäivä, niin ajattelin suunnata Wankkuriin, mutta en jaksanut lopulta olla siellä kuin muutaman tunnin , 8:30 – 11:30. Lääkäriajan sain kaksikymmentä yli yhdeksi, mutta sisään sinne pääsin vasta kolmen aikaan ja siellähän oli lääkärin mukaan erittäin paha korvatulehdus. Elikkä jälleen on antibioottikuuri päällä ja sain myös viimein haettua noita joulukuussa määrättyjä kipulääkkeitä, jotka kyllä lievittävät kanssa tätä oloa.

Tälläkin hetkellä istuskelen kotona, vaikka minun pitäisi olla töissä, mutta lääkäri antoi sairaslomaa, joten miksipä en käyttäisi näitä vapaapäiviäni hyväksi.

Lauantai 9.4.2005

Nyt on takana ehjä viikkoa Wankkurilla ja kieltämättä minulla on ollut uskomattoman hauskaa. Ihmiset ovat mukavia, tunnelma on rentoa ja “työ” on mukavaa.

Viime viikko on kulunut lähes kokonaan tehden improja (improvisaatioharjoituksia), mutta perjantai oli poikkeus, kun otimme suunnaksi Sanginjoen leirintäkeskuksen, jossa paistelimme makkaroita ja lättyjä. Ihan mukavaa vaihtelua.

Tänään olin työvuorossa Oulunylioppilasteatterifestareilla 8:30-10:30 lipunmyynnissä ja kohtapuoleen, 13:30 alkaa 19:15 asti kestävä työvuoro Nukun pienen salin salivastaavana, joka oli alunperin Hennan työ, mutta Hennan ollessa sairaana otin tuon työn vapaapäivien takia. Vielä huomenna minulla 9:30-13:00 työvuoro lipunmyynnissä, jonka jälkeen nämä festarit ovatkin osaltani ohi ja tuloksena on ensi tiistaina ja keskiviikkona pidettävät vapaat, sekä tietenkin tuo Hennan vuorosta tuleva yksi ylimääräinen vapaa.

Viikolla kuulin, että mummoni oli jälleen joutunut sairaalaan. Kyseessä oli taas se, että jalasta oli alkanut tulla verta, eikä se tyrehtynyt. Vaikka tuntuu ikävältä sanoa, niin uskoisin, että nämä alkavat olla jo merkkejä elinkaaren lopun lähestymisestä. Ikävää, mutta elämä on tällaista. Viime keskiviikkona mummon sisko Sanni menehtyi ja kun hekin ovat suhkot samanikäisiä….

Pisteet 9516, aika 77

Terveiset Oulusta, uudesta kotikaupungistani.

Viime viikon maanantaina otin suunnakseni Oulun ja tällä hetkellä kaikki rullaakin jo omaa tahtiaan eteenpäin. Kavereita on käynyt tasaiseen tahtiin, joten tylsistymään en ole päässyt, paperisota eri virastojen välillä on käynnissä (vihaan Kelaa) ja kämppä alkaa tuntua jo kodikkaalta.

Otin myös läjän kuvia kämpästäni, mutta luonnollisesti unohdin kameran sinne ja vain täällä kotipuolessa Nivalassa on toimiva netti, joten kyseiset kuvat jäävät julkaisematta ainakin tällä kertaa.

Kummitytölläni Janetella oli tosiaan tänään ensimmäiset syntymäpäivänsä, joten luonnollisesti minun oli tultava täällä käymään. Huomenna hieman ostoksia, muutamien kavereiden tapaamista, jonka jälkeen pitäneekin suunnata takaisin Ouluun.

Täältä tähän, kunhan saan raha-asiat kuntoon, niin voin tilata myös kämpillekkin kunnollisen laajakaistan.

Huomenna lähtee kone ja loputkin tavarat kohti Oulua ja itse menen sinne vasta perässä muutaman päivän päästä maanantaina.

Niinpä tännekkin tulee pienoinen päivityskatkos, sillä en ole vielä tilannut uutta liittymää kämpille, mutta kokeillaan kirjoitella kuulumisia, jos vapaita koneita löytyy jostain päin. Tuki on aina mukavaa *vink vink*

Ja ihan vielä hieman tuosta paljon jauhamastani käsikivusta. Eilen alkoi hahmottua hieman lisää, eli kipu johtuu todennäköisesti vammasta kaularangasta – rikkinäisen jänteen lisäksi. Kyllä elämä on mukavaa.

Olen aina luullut, että minulla on verrattain vähän tavaraa ja vaatteita. Kuinka väärässä olenkaan ollut.

Vuokraisännän luvalla olen vienyt jo yhden lastin (takakontti täynnä + takapenkillä lasti) tavaraa tulevaan kämppääni ja nyt olen pakkaillut lisää tavaraa, niin voin vain huokaista tuskasta. Laatikoita ja pusseja kuluu, mutta kaapit/hyllyt eivät tyhjene sitten millään. Ja tähän lukuun en ole vielä edes ottanut tietokonetta, televisiota ja sen oheislaitteita saatika sitten stereoita oheislaitteineen. Ja muutenkin, karsinta on ollut rankkaa ja turhat tavarat ovat lentäneet roskikseen tai jääneet tänne kotiini kaappiin.

Useita tavaranviemisreissuja on siis tiedossa, mutta muutoin asiat alkavat olla hollillaan. Kelan ja sossun paperit ovat valmiina, maistraattiin ja postiin on ilmoitettu, tänään irtisanon ADSL-liittymän kotoa ja tilaan OPOY:ltä uuden (Kirottua, nykyään 2M/512 31e/kk, tuleva on 512/512 25e/kk) jne. Mitähän olenkaan unohtanut.

Se on sitten nyt varmaa, että minulla on muutto edessä. Kävin eilen Oulussa kirjoittamassa vuokrasopimuksen ja muutan kyseiseen kämppään 1.3.2005. Tervetuloa sumpille.

Vuokrasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen suuntasimmekin siskoni kanssa Marian ja Jannen kämpille ja yllätys yllätys – nautiskelemaan taas vaihteeksi miestä väkevämpää. Hauskaa oli ja rahat meni, mutta sitä se elämä on.

Niin, nyt minulla on edessä muutto ensimmäiseen omaan kämppään. Eli sain sen asunnon, josta puhelin muutama päivä sitten.

Nyt olisi tiedossa erittäin lupaavan tuntuinen kämppä Oulusta. Elikkä kohta auton keula kohti Oulua ja tutkailemaan ja kenties allekirjoittamaan vuokrasopimus. Kettu kuittaa.

Jo viime kesästä lähtien minua on kirjaimellisesti ahdistanut asua täällä kotona vanhempieni luona ja päivä päivältä paineet muuttaa omaan kämppään ovat kasvaneet.

Olen päättänyt, että nyt viimein hankin sen oman asuntoni, mutta uudeksi ongelmaksi on muodostunut se, että mistä. Haluanko pysyä tutussa ja turvallisessa, mutta erittäin tylsässä Nivalassa, vaiko muuttaa vieraaseen, mutta menevämpään kaupunkiin. Oulua houkuttulisi, mutta toisaalta minua vetää Tampereelle H:n puheet sinne muutosta.

Aihe on kumminkin ajankohtainen, joten päätöksiä pitää tehdä. Ajattelin huomenna hankkia ensimmäisiä huonekaluja, sillä työssäkäynti huonekalutehtaalla takaa tiettyjä etuja hintoihin.