Appelsiini.org

Vuosi 2010 on lähtenyt jälleen mallikkaasti käyntiin ja muutoksia on jälleen edessä.

Vuosi vaihtui edellisvuoden tapaan juhlien sitä Jounin ja Pian luona ja muutaman päivän rauhoittumisen jälkeen luokseni saapuikin noin viikoksi vierailemaan nykyään Kuopiossa asuva entinen naapurini tyttöystävineen ja juhlintaa riitti, mutta kun arki jälleen saapui, niin saapui myös stressi uuden asunnon hankkimisesta, sillä kuten sanottua, tämän asunnon tulee olla tyhjä 31.3.2010 mennessä.

Jostain syystä henkilökohtaisesti tykkään enemmälti asua yhtiöiden vuokra-asunnoissa, kuin yksityisillä – kenties sen takia, että jos vuokra sattuu myöhästymään päivän tai pari, niin asiaa ei koeta henkilökohtaisesti, joten hakemukset Oulun Sivakalle, VVO:lle sekä Vuokraovi.com:n satunnaista selailua, kunnes VVO:lta ilmoitettiin vapaasti kaksiosta Länsi-Tuirasta. Loppujen lopuksi ko. asunto oli liian kallis ja entisten asukkaiden jäljiltä ei ehkä missään parhaassa kunnossa, joten koin parhaimmaksi sivuuttaa ko. asunnon ja jatkaa etsimistä.

Toissapäivänä asunnonetsintä liikahti jälleen eteenpäin, kun kaverini ilmoitti, että hänen entiseen asuntoonsa olisi mahdollista muuttaa ja luonnollisesti tästä seurasi itselleni innostus keskusta-asumiseen, sillä ko. asunto sijaitsee lähes ydinkeskustassa, miinuksena tosin parvekkeen uupuminen.

Mutta kuten tavallista, asiat tapahtuvat aina yhtä aikaa ja eilen sain puhelun Sivakalta, että Myllytullista olisi tarjolla hieman suurempi asunto parvekkeella, joten pieni vierailukierros asuntoon ja tänään varasin lopullisesti kyseisen asunnon.

Nyt on siis enää reilu kuukausi muuttoon ja täytyy myöntää, että jään kaipaamaan tätä asuntoa, sillä muutto 20 neliötä pienempää asuntoon vaatii varmasti totuttelemista, mutta pakkohan se on myöntää, että tämä asunto oli pitkään jo liiankin halpa ja hyvä ollakseen totta :) Liki 4,5 vuotta ehdin tässä asua, joten nähtäväksi jaa kuinka kauan seuraavassa viihdyn, sillä en ole erityisemmin muuttojen ystävä.

Appelsiini.org on jälleen palannut linjoille tietoturvaongelmien jälkeen, toivottavasti tällä kertaa järjestelmä toimii toivotulla tavalla.

Kesäihminen kun olen, niin joulukuu on sujunut suhkot pitkäveteisesti odottaen ensi kesää, mutta mukaan on mahtunut niin isäni 60-vuotiasjuhlat, Jukan ja Saanan muuttoapuna oleminen Imatralle, useammat pikkujoulut sekä kavereiden tuparit.

Tämän jouluaaton vietin poikkeuksellisesti omissa oloissani täällä Oulussa, sillä miellän lähinnä ahdistavaksi “pakollisen” yhdessäolon perheen kanssa sekä holtittoman rahantuhlauksen. Varsin tylsää ja ahdistavaa oli, mutta niin se olisi ollut myös kotonani Nivalassa, tosin sillä erotuksella, että nyt olisi suuri hinku päästä takaisin tänne Ouluun.

Nyt kun blogi on jälleen linjoilla, niin kirjoitustahti kiivastukoon jälleen vielä ennen vuodenvaihdetta :)

Useilla tuttavillani on käynnissä putki- ja/tai perusremontteja taloissaa, mutta itse olen tyytyväisenä huokaissut helpotuksesta, koska tähän taloon peruskorjaus tehtiin vuonna 2004, eli juuri ennen kuin muutin. Mutta ikinä huokaista helpotuksesta liian aikaisin.

Yhtiö on päättänyt toteuttaa xxx 5 ja 7:n kohteessa perusparannuksen. Työ on tarkoitus toteuttaa asuntoihin v. 2010.

…..

Tilaisuudessa ovat paikalla yhtiön isännöitsijä ja sijais- ja vaihtoasuntoasioita hoitava palveluneuvoja.

Eli ytimekkäästi tässä on kaksi vaihtoehtoa: asua remontin ajan evakossa sijaisasunnossa tai etsiä uusi asunto. Kumpikaan ei suuremmin houkuttele sillä koti on aina koti, ja nykyään ei tahdo löytyä yhtä isoa ja hyväkuntoista asuntoa kuin tämä nykyinen, ainakaan inhimillesellä säteellä keskustasta. Pienoinen ahdistus on koko päivän jomottanut päässä tämän asian takia.

Vuosiluku vaihtui jälleen ja onkin parasta suorittaa katsaus kulunuseen vuoteen ja sen tapahtumiin. Sekä kirjoittaa muistakin viime aikojen tapahtumista.

Vuoden merkittävin tapahtuma itselleni oli muutto pois kotoa yli 160 kilometrin päähän Ouluun vailla tietoa siitä, onnistuisinko hankkimaan itselleni töitä tai koulutusta. Parin viikon etsimisen jälkeen sopiva yksiö löytyikin ja helmikuun toiseksi viimeisenä päivänä tavarani olivatkin jo uudessa asunnossani.

Kahden viikon asumisen jälkeen olikin vuorossa ensimmäinen työhaastattelu ja kyseistä kautta onnistuinkin hankkimaan ensimmäisen työpaikkani Oulusta, eli puolen vuoden työjakso Taide- ja mediapaja Wankkurissa..

Vaihtelu virkistää ja kesäkuussa suuntasimmekin isolla porukalla Seinäjoelle Provinssirockiin. Musiikki, seura ja sää olivat loistavia ja paluu takaisin arkeen ei ollut kovinkaan mieluisa.

Kesä vieri omaa tahtiaan eteenpäin ja Qstockin kajahtaessa soimaan täytin minäkin viimein 20 vuotta. Ja Alkon kauttahan sitä piti rynniä festaroimaan-

Kesä vaihtui syksyksi ja vähitellen puolen vuoden urakka Wankkurissa alkoi olla ohi. Töiden loppumista suurempi asia minulle oli se, että 2.10.2005 kuljetimme tyttöystäväni tavarat Haapajärveltä minun kämppääni Ouluun. Uuden asunnon etsiminen alkoikin samantien, sillä yksiö alkoi käydä varsin ahtaaksi kahdelle ihmiselle ja kissalle.

Yhteiselon alkua varjosti vain se, että eräs vanha tuttuni oli juuri noihin aikoihin tehnyt itsemurhan. En olisi hänestä uskonut eikä mikään viitannut siihen, että hän tekisi jotain sellaista.

Uusi asunto löytyikin parin sadan metrin päässä entisestä ja lokakuun viimeisten päivien kolkutellessa ovella muutimme tähän kaksioon. Muutto pieneltä paikkakunnalta suurehkoon kaupunkiin ja ystävien jääminen entiseen kotikuntaan on joillekki ylitsepääsemätön este eikä marraskuu ollut mitään ruusuilla tanssimista joten marraskuun lopussa hän päätti lähteä takaisin kotikuntaansa.

Olin jo pitkään pohtinut kissanpennun hommaamista ja kun tyttöystävä vei kissansa mukanaan, asunto tarvitsi kirjaimellisesti pientä vipeltäjää nurkkiin. Noin viikkoa ennen joulua hainkin kissanpennun eräältä tuttavaltani, jonka kissa oli sattumoisin juuri pöyräyttänyt viisi pientä karvakasaa. Suloinen kissa, mutta mielessä oli silti selvittämättömät riidat (ex-?)tyttöystäväni kanssa. Viimein aatonaattona näimme jälleen toisemme ja saimme kumpikin hieman kertoa näkökulmiaan vallitsevaan tilanteeseen ja hetken vaikuttikin, että tilanne voisi vielä korjaantua. Joulunajan vietimmekin yhdessä, mutta lähdönhetken koittaessa tilanne oli vielä liikaa auki ja kumpikin tuntui tarvitsevan vielä aikaa miettiä vallitsevaa tillannetta ja hän jäi vielä kotikuntaansa. Kenties jo parin päivän sisällä tiedän itsekkin paremmin, mihin suuntaan elämä kuljettaa minua.

Eräs kaveri sen sijaan tuli käymään Oulussa pippaloinnin merkeissä ja uusivuosi vierähtikin hänen veljensä asunnolla syöden ja juoden. Mutta kuten tavallista, juhlatunnelmaa latisti uutinen siitä, että eräs puolituttuni kotikunnastani oli joutunut työpaikallaan työtapaturman uhriksi ja menehtynyt.

Vuoteen on mahtunut paljon iloisia hetkiä, mutta myös paljon surullisia asioita. Ja niinhän se on, ne huonot tahtovat jäädä mieleen.

Vanha 33 neliön yksiö on ollut historiaa jo pari viikkoa ja alla on 61,5 neliön kaksio ja kyllä tätä tilaa tuntuukin nyt riittävän. Ei tahdo yksiön tavaroilla saada peitettyä kaikkea.

Ja ilmeisesti talvi on viimeinkin tulossa, sillä ainakin täällä Oulussa on sadellut lunta/hienoista räntää koko päivän.

Eli tänään ja huomenna on muutto ja liittymästä on tehty osoitteenmuutospyyntö, joten yhteys katkeaa tänään.

Luonnollisestikaan sähköposteihin vastaaminen saattaa/tulee viivästymään tämän takia.

Jopa aika on taas vierähtänyt ja edellisestä merkinnästä on kulunut jo liikaakin aikaa.

Elämä on mennyt eteenpäin omalla painollaan ja ainoa synkkä pilvi pään yläpuolella on tällä hetkellä huoli rahojen vähyydestä – 2 ihmistä ja kissa, rahaa seuraavan kerran kenties viikon, kahden päästä ja tilillä parhaillaan 21 euroa. Vaikeaa on.

1.11 on kuitenkin edessä muutto n. 200 metrin päässä sijaitsevaan uuteen kämppään. Pinta-alaltaan asunto on nykyistä yksiötäni liki puolet isompi, mutta vuokra on silti huomattavasti pienempi ja hintaan sisältyy vesi+lämmitys sekä ilmainen käyttöoikeus pesutupaan ja saunaan. Ja asuntokin on priimakunnossa, niin kaikki vaikuttaa varsin hyvältä.

No niinpä siinä sitten kävi, että muutamme yhteen yhden erittäin mukavan ihmisen kanssa. Aluksi tänne minun luokseni, mutta jo nyt on haussa isompi asunto.

Perjantai on se suuri päivä.

No mutta, minähän olen aivan unohtanut esitällä tämän ensiasuntoni, eli 33m2 kokoisen yksiöni Oulussa. Ja lisää kuvia löytyy täältä