Sep
27
2004
Elämältä kaiken sain
Kylläpä elämäni toistaa itseään. Viime aikoina aika on kulunut Heidin seurassa sekä auton parissa räpläten.
Perjantai olikin legendaarinen päivä, sillä ensimmäistä kertaa olin kuskina todellisella amis-corollalla. Liian suuret karvanopat, n. 30 wunderbaumia sekä n. 200 kpl cd-levyjä. Ja mikä parasta, vain yhdesti auto heitti savut päälle ja vain kolmesti jouduimme työntämään auton käyntiin. Kivaa.
Kuten sanottua, muuten aika on kulunut melkolailla X:n kanssa, kuten eilinenkin. Rentouttavaa istua puolenyön aikaan tyhjällä parkkipaikalla autossa katsellen kuutamoa samalla, kun kylkeä vasten nojailee ihminen, josta sinä olet alkanut välittää päivä päivältä enemmän. Pepe Wilbergin sanoi: “Elämältä kaiken sain”