Appelsiini.org

Oulun musiikkivideofestivaalit alkavat viimeinkin olla loppusuoralla ja sen kyllä tuntee jo kehossaan. Kuten jo aiemmissa pikamerkinnöissä mainitsin, niin ensimmäinen OMVF-päivä meni normaalisti videoita katsellen, mutta jossain välissä olin päättänyt ilmottautua talkootyöläiseksi.

Ensimmäinen päivä sujui varsin rauhallisesti Torinrannassa lähinnä valmistellen tulevaa seuraavan päivän koitosta, mutta eilinen olikin jo varsin rankka päivä, alkuperäisen suunnitelman mukaan työpäivän keston piti olla 09:00 – 04:00, eli n. 19 tunnin vuoro olisi ollut tiedossa.

Paikalla talkoolaisista oli aamusta lähtien vain minä ja Katja, jonka kanssa jouduimme kahdestaan kantamaan niin trampoliineja, jääkaappeja, aitoja, paineaitoja sekä niiden pystyttämistä ja niin paljon muuta. Viimeinkin kuuden aikaan saapui lisää yksi talkoolainen, yhdeksän aikaan illalla seuraava ja noin klo 23 seuraava. Muutoin tämä ei olisi ollut ongelma, mutta koska kahdestaan olimme tehneet jo valtavasti työtä, niin alkoi tuntua varsin epäreilulta, että olisimme joutuneet myös alueen purkutöihin, joten viimein puolen yön aikaan oli aika sanoa herra isoherralle, että nyt ei enää jalat kanna ja kädet ovat maitohapoilla, että voimmeko lähteä pois – onneksi tämä sopi myös hänelle. Ja nyt kyllä tuntee raajoissa eilisen.

Tavallaan hauska tapaus sattui eilen paineaitojen pystyttämisen ohessa. Olimme pystyttämässä aitoja kun yhtäkkiä hieman aiemmin avuksi saapunut toiminnanjohtaja yhtäkkiä lopetti auttamisen ja siirtyi keskustelemaan muutaman ihmisen kanssa. Aikani katseltuani päätin siirtyä joukon luo kun yhtäkkiä eräs keskustelijoista ojentaa kätensä mielessään kättely. Aluksi en tajunnut homman nimeä, kunnes viimein hehkulamppu syttyi pääni päällä ja tajusin, että Anna Puuhan se siinä yrittää kätellä. Olin kuitenkin pystyttänyt em. paineautoja jo pitkään ilman käsineitä, joten kädet olivat uskomattoman likaiset ja ruosteiset, joten kädet pystyyn ja tokaisu, että oletkos nyt ihan varma asiasta. Ei enää ollutkaan, vaan pieni pakomatka ja kaukokättely.

Anna Puun roudauksen ja keikan jälkeen olikin vuorossa Ilmakitaransoiton MM-kisat ja varsin hyvä tunnelma tuntui porukalla olevan backstagella niin ennen kisaa kuin sen aikana ja myös sen jälkeen. Mestaruuden ratkeamisen jälkeen pikainen lavan siivous serpentiinistä sun muusta ja aika roudata DJBB ja viimeinkin oli kotiinlähdön aika.

Täysin varma en vielä ole, että tarvitaanko minua Pumpeligaalan viimeistelyssä, mutta jokseenkin veikkaan, että taidan jättää tämän kysymyksen leijumaan ilmaan ja hieman parannella jumiutuneita lihaksi. Huomenna on onneksi OMVF:n karonkka ja ilmaista viinaa.

Ota viesti vastaan,
Jo kaukomaa kutsuu.
Me laivaan noustaan,
Ja huolet karkoittuu.
Sä tiedät silloin,
On aika matkailun.
Seikkailuun!

Karkkiautomaatti – Seikkailuun

Hevossaaren nuotiopaikkaa Teron kuvaamana

Vaikka kesä alkaakin kohta olla jo ohi, niin seikkailut eivät ainakaan vielä ota loppuakseen.

Viikko alkoin normaaliin tapaan Kiikelissä istuskellen ja nauttien seurasta, mutta seikkailut alkoivat jälleen tiistaina, kun suuntasin tapamaan muutamia tuttuja Teatterin luo. Hetken istuskelun jälkeen saimme, tai paremminkin Mikko sai idean, että meidän täytyy lähteä seikkailemaan jonnekkin. Ideoita heitettiin ilmaan matkasta Tampereelle ja ties mihin muuhun, mutta lopulta päädyimme tuttuun ja turvalliseen ideaan matkata Raaheen.

Suunta siis kohti bussiasemaa ja keula kohti Raahea, jossa tapasimme aluksi Mikon tutun Tuomon, jonka luona alkoikin illanistunta niissä normaaleissa merkeissä käyden välistä Manussa luikauttamassa karaokea muiden ihmisten kauhuksi.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän olisi ollut tarkoitus tulla seuraavana päivänä jo takaisin, mutta makoisten loipparien ohessa päädyimme lopputulokseen jatkaa vielä seuraava samalla linjalla päästen takaisin Ouluun vasta torstaina, jossa ilta jatkui Kiikelissä.

Perjantaina olikin viikon pääsuunnitelman toteuttamisen aika, eli kumiveneillä lähtö terminaalin kautta valloittamaan Hevossaarta. Paikka on siis asumaton saari, mutta ilmeisesti vieresen tehtaan työntekijät olivat pystyttäneet paikalle lähes kaiken tarvittan grillausmahdollisuudesta aina minigolf-radan kautta telttasaunaan.

Ilta kuluikin jälleen rattoisissa merkeissä kunnes kylmä alkoi ylivaltaa itsestäni, joten suunnistimme Niinan, Nooran ja Heidin kanssa Heinäkenkään laulamaan karaokea kopaten matkalla mukaan myös Paavot, jonka kanssa suunnistinkin valomerkin tultua vielä Tuiran Park 57:aan muutamalle.

Lauantai alkoikin hieman väsyneissä merkeissä ja tietyssä vitutuksessa siitä, että olisi pääsemässä illan Tehosekoittimen keikalle Raksilaan. Viimeinkin kuitenkin sain itseni ylös ja Paavon kämpän kautta olikin aika suunnistaa jälleen Hevossaareen, jossa olikin jo juomingit käynnissä.

Illan saatossa sainkin puhelun Niinalta Tehosoittimen keikalta ja olisihan tuo ollut mahtavaa olla itsekkin katsomassa ja lauleskelemassa Asfaltti polttaa, mutta todellisuus iski silti päin naamaa ja “jouduin” vain valloittamaan saarta. Kylmän noustessa suunnistimmekin Jaakon kanssa Peten ja Merjan kämpän kautta takaisin Tuiraan ottamaan arki vastaan :I

Juhlat on jälleen juhlittu ja Qstock 2009 on virallisesti ohi. Lippuja tapahtumaan en tänäkään vuonna ostanut, suurimpana syynä kiinnostavien bändien vähyys, joten juhlinta rajoittui lähinnä linnasaareen.

Ilman vahinkoja en tältäkään reissulta selvinnyt, vaan lukemattomien mustelmien lisäksi onnistuin uintireissulla iskemään varpaani joko pullonsiruun tahi terävään kiveen, joten varvas on vaihteeksi auki. Myös viikon omistamani pyörä jäi todennäköisesti tälle reissulle.

Päivitys: Ilmeisesti sitä kerkeksi silti hieman kaikkeen:

11:03:40 < Nile> haha
11:03:51 < Nile> hanuri hurmaa naisia
11:03:54 < Nile> video mulla

11:04:32 <@ruottis> MadFin: muistakko perjantaina ku huljutit päätä rotuaarin pallon purossa? :D
11:04:35 <@MadFin> kön en tiiä missä välissä oon tullut pois nukkumasta rannalta ja vaihtanut telttaan
11:04:55 <@ruottis> MadFin: menit mahalleen siihen eteen niinku joku mekka-palvoja
11:05:02 <@ruottis> sitte nouset ja sanot että “kylmää!”

11:06:00 <@ruottis> MadFin: muistakko ku nukahit pyörätielle real dealin eteen? ;D
11:06:26 <@ruottis> MadFin: nile, niinamari ja minä ei sua saatu siitä ensin millään heräileen, sit tuli joku lomalla oleva
ambulanssikuski ja nosteli sua (perjantai)
11:06:42 <@MadFin> voeeee vittu :D
11:06:46 <@ruottis> sitte jotku bensalenkkarit luuli että ollaan ryöstämässä sua
11:07:06 < Nile> joo ja sitte se ambulanssikuski huusi sulle vähä ja sää pahotit mielen
11:07:33 <@ruottis> yritti nostaa hannun rillejä et näkee onko pupillit laajentunu ni hannu läpsii sitä kädelle :D

Se on täällä taas, nimittäin Qstock 2009. Lippua itse tapahtumaan minulla ei ole, mutta perinteisesti alueen ulkopuolella normikentällä istuskelua ja hyvästä seurasta nauttimista. Itseasiassa, enimmäinen riipasupuhelu saapui jo ennen seitsemää :)

Viime lauantaina olinkin elämäni ensimmäistä kertaa mukana polttareissa, kun Jukka on vihdoinkin päättänyt astella avioliiton satamaan Ritun kanssa ensi lauantaina.

Polttarit oli alunperin tarkoitus järjestää jo edellisenä lauantaina, mutta muut esteet tekivät tämän mahdottomaksi, joten jouduimme loupumaan varsin mukavan kuuloisesta suunnitelma A:sta ja siirtymään suunnitelma B:n kimppuun, eli perinteistä mikroautoajelua sekä matka Raaheen mokeltamaan ja bändejä katsomaan.

Luonnollisestikkaan sunnuntain paluu ei ollut odotetun helppo, vaan ilta jatkui perinteiseen tapaan pubissä loiventavien parissa.

Juhannus 2009 on jälleen takanapäin, perinteiseen tapaan juhannusta vietin Tiinan mökillä, mukana menossa mukana Tiina, Jaakko, Jukka, Saana, Jouni, Pia, Erppa Ja Mari sekä koirulit Tifa ja Olga ^_^

Tämän kertaisesta matkasta Provinssirockkiin tulikin melkoinen seikailu, joten paras aloittaa ihan alusta.

Minullahan oli hyvissä ajoin ostettu lippu tapahtumaan, mutta rahapulassa päätin myydä lipun pois. Lievässä surutilassa paria päivää ennen provinssia olimme kavereiden kanssa mokeltamassa ja seuraavan aamun olotilassa saimmekin päähän sen loistoidean “Noorallahan on lippu myynnissä, eiköhän lähdetä provinssiin sittenkin”.

Matka käynnistyi ja pääsimme perille keskiviikkona iltasella ja vastassa oli jo aiemmin paikalle saapuneita tuttuja ja päivät kuluivat mokeltaen ja bändejä kuunnellen ja jossain välissä olin myös varpaanikin onnistunut hajottamaan, jolloin suunnaksi ensi-aputeltta ja kipulääkkeet.

Provinssi meni tapansa mukaan aivan liian nopeaa ja maanantaina oli aika lähteä kotia. Vai oliko? Koska lähdin matkaan hetken mielijohteesta, niin eihän minulla ollut ollenkaan paluukyytiä, joten suunnaksi Seinäjoen rautatieasema. Mutta jotta reissu ei olisi ollut niin helppo, niin pankki oli ystävällisesti tyhjentänyt tilini opintolainan takaisinmaksurahoista (ennakkoilmoitus tästä saapui 19.6, rahat lähtivät 15.6) .

Rahaa toki saa aina lainaan, mutta perillä rautatieasemalla, noin klo 11 aamulla, minulle selvisi, että VR on lakossa aina ma-ti väliseen yöhön kello kolmeen. Aikani kiroiltua tajusin, että on onneksi olemassa myös bussit, joten muiden festari-ihmisten kanssa jonottamaan tikettiä, mutta mitä vielä – Seinäjoelta bussit olisivat kulkeneet vain Vaasaan asti.

Lopputuloksena päädyin olemaan hereillä ja krapulassa Seinäjoen rautatieasemalla noin 22 tuntia, kunnes viimein raidebussi vei Kokkolaan, josta viimein takaisin Ouluun. Täytyy sanoa, että ei ole pitkään aikaan tuntunut niin hyvältä päästä takaisin kotia :D

Tämän kuun toisena viikonloppuna oli jälleen perinteisen ja vuotuisen (lue: kolmannen) Villa Pukkila viikonloppumme aika ja väkeä kokoontuikin jälleen kiitettävästi ympäri Suomen.

Viini virtasi ja laulu soi, tosin tällä kertaa pippaloiden erikoisuutena oli mukana ollut hiustenleikkuri, jolloin minulta ja eräältä tutultani tippuivat vuosia kasvaneet kutrit olkapäiltämme, kuten kuvakin sen kertoo.

Kuten odottaa saattaa, niin viikonloppu kului liian nopeasti ja sunnuntaina olikin aika kokoontua After Ski:in Snuukkeriin. Hauskaa oli, kiitos kaikille mukana olleille.

Seuraavana viikonloppuna olikin jälleen tekosyy juhlia, kun Paavo oli saanut muuttonsa päätökseen ja oli aika astua tupa tutuksi, eli perinteisimmin sanoen viettää tuparit.

Jälleen erittäin viikonloppu, vaikka lähes ikkunan alla sattui ja tapahtui.

Huomenna onkin aika suunnata kohti optikkoa hankkimaan uudet silmälasit.

Asemies tunkeutui Sampo Pankin Tuiran konttoriin

Eli äksöniä ihan muutaman sadan metrin päässä ja näköjään laittoivat vartiointia myös tänne asti, kuten kuvasta näkyy. Ilmeisesti ko. henkilö on päässyt pakenemaan joten tilanne taitaa olla jo ohi eikä toivomaani rätätämeinkiä tapahtunutkaan.

Muutoin elo on sujunut jälleen varsin rattoisasti. Viime viikolla pyörähdimme jälleen kaveriporukalla mökillä Iissä ja ensi viikolla on vuorossa perinteiset viikonlopunvietot Villa Pukkilassa.

Viime viikolla kävin työhaastattelussa kaupungin hommiin ja nyt onkin vain odottelua, että milloin ja missä tarkalleen sitä tulee aloitettua jälleen työt. Eikä enään niin paljoa vituta, vaikka jokunen viikko sitten kadotin lompakkoni menettäen rahani ja kaikki kortit.

Mä oon kakskolmonen, oon kakskolmonen

Takana on luja putki rillu vuosien

Olen kakskolmonen, oon kakskolmonen

En oo enää sinisilmäinen, mä oon kakskolmonen

Eli se on vuosipäivä jälleen.