Kulttuuri
Toissapäivänä saimme valmiiksi ensimmäisen lyhytelokuvamme – Harhaako vain – kuvaukset ja onneksi kaikki sujui aurinkoisissa maisemissa. Yhtä hyvä tuuri ei ollut vielä nimeättömän toisen elokuvamme kuvauksissa, jossa on runsaasti ulkokuvauksia. Sää täällä pohjoisessa on ollut kylmä ja sateinen, mutta mitäpä emme tekisi “taiteen eteen”
Itse olin Harhaako vain -leffan taustapuolella ja tässä toisessa leffassa olen itsekkin mukana kameran etupuolella, joten mitään suurta ja mahtavaa ette tule näkemään. No.. Pieni mahdollisuus, että tulisitte muutenkaan näkemään noita elokuvia.
Muutenkin viimeajat ovat olleet kulttuuripainotteisia. Viime viikolla kävimme katsomassa Nukketeatteri Akseli Klonkin esityksen Takuumiehet, joka oli näin ennen nukketeatteri vain lastenhommina pitäneelle ihmisille mieluisa yllätys: tämähän oli suorastaan viihdyttävää katsottavaa. Voisin mennä uudemmakin kerran.
Mitä sinä teit! Minun muistot… ei se ollut kuva, se oli muisto… tuhosit meidän merihämähäkin… mitä meille jää jos ei ole muistoja!
Myös tämä päivä oli kulttuuripainotteinen. Kuvaukset kestivät vain puolisen päivää ja hiukset esiintymisstailissa suunnistimme Oulun Kaupunginteatteriin katsomaan absurdia komediaa, eli Turistin paluuta. Myös teatteri on minulle suhkot vierasta, mutta kyllä oli naurulihakset (mitä? lihaksia minulla? se oli vain vertauskuvallinen ilmaisu) kovilla ja pakkohan se on viimein uskoa: teatteri voi olla/on viihdyttävämpää ajanvietettä kuin elokuvat. Seuraavat teatterinäytökset, joihin minun on tarkoitus suunnistaa, ovat Arkkienkeli Oulussa sekä uusinkierrokselle pyrähtävä Miss Farkku-Suomi
Tämän toimminnantäytteisen päivän päätteeksi tarkoituksenani oli lähteä Tiinan kanssa Lentävään Lautaseen katsomaan lätkää isolta screenilta (jukolauta, siellähän ne suomi-pojat rökittää svedupellen), mutta tämä todennäköisesti kariutui, koska teatteri lähtiessämme unohdimme vaihtaa numeroita ja tiedämme vain suunnilleen toistemme asuinpaikan. Kirottua.
Samankaltaiset merkinnät: