Olen niin POP
Kuten edellisessä merkinnässä mainitsinkin, niin joskus sitä todellakin päästään vaikeuksien kautta voittoon. Hienoisen säätämisen jälkeen pääsimme Miikan ja Annen kanssa matkalle kohti Oulua, emmekä möyhästyneet alkuperäisestä lähtöajasta kuin viitisen minuuttia.
Koska mukana oli myös kauniimman sukupuolen edustaja, niin voinette arvata, että ensimmäiseksi suunnistimme kohti Oulun kauppatarjontaa. Miikan kanssa jaksoimme tätä shoppailu noin puolen tunnin ajan, kunnes päätimme ottaa suunnan kohti lähintä baaria.
Päivä sujuikin rauhallisesti ja myöhemmin suunnistimme Miikan veljen ja hänen tyttöystävänsä asunnolle Toppilaan, jossa alkoikin juhlinta, joka jatkui myöhemmin Club 45:ssä The 69 eyesin keikan merkeissä. Anne kanssa onnistuimme saamaan eturivin paikat ja tunnelma oli mahtava. Tässä vaiheessa hieman vinkkiä siihen, kuinka voit tutustua helposti uusiin ihmisiin: sohaise heitä tupakalla käteen (Toim. Huom. vahingossa) ja pyydä anteeksi, näin on ainakin keskusteluyhteys avattu. Siispä terveisiä Piialle, olit kiva.
Alunperin tarkoituksena oli olla Oulussa kaksi yötä, mutta koska Miikan bänditreenit peruuntuivat, niin päätimmekin suunnata jo perjantaina takaisin Nivalaan. Väsymys vaivasi, mutta jostain ihmeestä sain voimaa pyöriä aina kello kolmeen asti Mirvan ja Saran kylillä.
Tämä päivä on sen sijaan sujunut periaatteessa nukkuessa univelkaa pois. Saran kanssa ollessamme kylällä liudallinen vilkkuautoja lähti matkaan ja voinette arvata, että mitä tylsyys tuottaa: pitihän meidän lähteä katsomaan, että jospa siellä näkyisi jotain. Ja näkyihän siellä – auto hevosvaunuineen ojassa tukkien ja lähes kaikki Nivalan hälytysajoneuvot tukkien Ylivieska – Iisalmi -tien. No, ainakin äksöni.
Mutta mistäs minä nyt hommaisin ystävöisen, joka lähtisi kanssani muutamalle huurteiselle paikalliseen?
Samankaltaiset merkinnät: